Tommilla on asiaa

Kirjoitussarjassa pureudutaan mobiilimarkkinoinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin ennen kaikkea Suomen näkökulmasta. Aiemmin sarjassa ilmestynyttä:

Mobiilimarkkinointi. Nyt.
Osa 1: Mobiilisuoramainonta
Osa 2: Display-mainonta

Mobiiliwebin piti yleistyä jo kauan sitten, mutta suosion nousu on ollut varmasti monen mielestä hitaampaa kuin toivottiin ja on ennustettu. Uusimman Mobile Media Tracking -tutkimuksen mukaan kolmannes kännykän käyttäjistä on kokeillut selaamista kännykällään ja vain kahdeksaa prosenttia voi pitää aktiivi-käyttäjänä. Se on mielestäni vielä todella vähän.

Syynä pieneen käyttöön esittäisin (ilman tutkimusten tukea) melkoisen heikon tarjonnan, joka osaltaan on seurausta mobiililaitteiden monimuotoisuudesta ja siitä seuraavasta kehittämisen vaikeudesta. Vaikeus taas johtaa korkeisiin kustannuksiin, ja koska käyttäjiä on melko vähän, kehitys ei mene eteenpäin kuten toivottua olisi. Käyttäjän näkökulmasta kännyköiden selaimet ovat pitkään olleet melko hankalia ja pieni ruutu on tehnyt kokemuksesta heikon. Vasta viime aikoina selaimet (esim iPhone ja Nokian uusimmat mallit) alkavat olla sellaisia, että käyttökokemus on riittävä ainakin itselleni todelliseen käyttöön.

Selainten kehittymisestä langattomissa laitteissa seuraa muutakin mielenkiintoista, nimittäin kysymys siitä kuinka pitkään erilliset mobiiliwebbisivut ovat tarpeen tavallisten sivujen rinnalla. Mobiilialan yleinen teema konferensseissa viime vuosina oli “There’s only one Internet”.  Ajatus on edelleen ihan oikea, joskaan ei poista sitä tosiasiaa, että käyttäjällä on erilaiset tarpeet ollessaan ison ruudun ääressä ja liikenteessä. Internet (ja data) on siis sama, mutta hyvän käyttökokemuksen luomiseksi palvelun näkökulma voi olla hyvinkin erilainen.

Tähän liittyy myös valinta: erillinen mobiilisaitti (esimerkiksi yritys.mobi) vai selaimen tunnistus ja automaattinen ohjaus optimoituun sisältöön? Olen ehdottomasti jälkimmäisen kannalta, joskin vaihtoehtona voi toki tarjota myös erillisen saitin. Lähtökohtaisesti jokaisen saitin pitäisi tunnistaa selain, ja mobiiliselaimen ollessa kyseessä pitäisi tarjota kevyempi näkymä sisältöön. Tämän yleistymistä saadaan varmasti vielä odottaa, koska kustannukset ovat monessa tapauksessa paljon enemmän kuin saavutettu hyöty. Mutta esimerkkinä vaikkapa Sonera.fi, joka kännykällä avattuna näyttää ihan samalta kuin isolta ruudulta. Voisin kuvitella, että kännykäoperaattori voisi olla yksi niitä yrityksiä, joiden kannattaisi palvelut tuoda puhelimeen. Sen sijaan nyt mobiilisivuja ei löydy kirveelläkään…

Miten sitten käyttää mobiiliwebbiä hyväksi markkinoinnissa? Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: sivut, joiden tarkoitus itsessään on kerätä liikennettä (Hesari, Digitoday, Facebook yms) niistä, joiden tehtävä on tuotteen tai palvelun markkinointi. Jätän ensimmäisen ryhmän tässä huomiotta, ja keskityn vain jälkimmäiseen. Ikävä kyllä, tästä on paljon vähemmän hyviä esimerkkejä. :) Saitin tavoitehan voi sinänsä olla ihan samanlainen kuin normaalissakin verkossa: se voi palvella asiakkaita tietolähteenä, tarjota mahdollisuuden ostaa tai se voi mahdollistaa langattoman asiakaspalvelun. Oikea tavoite riippuu yrityksestä ja toiminnan laadusta. Pelkkä saitti voi kuitenkin olla keinona riittämätön, koska se pitää myös löytää. Siksi saitin yhdistäminen palvelukokonaisuuteen, jossa osa asioista tarjoillaan suoraan kuluttajan laitteeseen ja osa on passiivisesti haettavissa saitilta saattakin olla paras lähestyminen. Tätä tukee myös se, että mobiilisaitilla on vaikea päästä kuluttajan tietoisuuteen. Esimerkiksi yrityksestä tietoja haettaessa, ei monelle ensisijainen lähtökohta liikkeellä ollessa ole yrityksen saitti, vaan yleinen hakupalvelu (esim. Google, Google Maps, Fonecta yms). Siksi tärkeää onkin olla näkyvillä oikealla tiedolla oikeissa paikoissa eikä vain luottaa sokeasti saittinsa vetovoimaan.

Case Suomen Matkatoimisto m.smt.fi

Suomen Matkatoimisto on alkuvuodesta julkistanut mobiilisaitin m.smt.fi, jota toimisto levittää esimerkillisesti niin kuluttajille kuin yritysmatkustajilleen tekstiviestilinkein varausvahvistuksen yhteydessä. Palvelussa yhdistyy kaksi kokonaisuutta: kohdekaupungin vinkit Tripsay-yhteisöstä sekä matkan tiedot ja aikataulu Amadeus-järjestelmästä. Palvelu on varsin yksinkertainen, ja ehkä juuri siksi onnistunut. SMT osoittaa tällä hyvää esimerkkiä siitä, että vain tuomalla muualta olemassa oleva informaatio sopivasti saataville voidaan saada aikaiseksi hyvä palvelu. Hyvää on myös se, että mukaan ei ole yritetty tunkea kaikkea mahdollista perussaitilta, vaan mobiilisivun suunnitelussa on lähdetty liikkuvan käyttäjän lähtökohdista. Miinusta tulee saitin ulkonäöstä iPhonessa, suunnittelussa on selvästi käytetty Nokian puhelimia lähtökohtana.

Loistavana lisänä palvelussa on saitin alareunassa SMT:n hotline puhelinnumerot, jotka ovat aktiivisia linkkejä ja aloittavat puhelun niin Nokian kännykässä kuin iPhonessa. Hyvää työtä!

Kuten jo mainitsin, monesti mobiiliwebbisivu on hyvä nivoa osaksi kokonaispalvelua eikä vain jättää irralleen ja kuluttajien vahingossa löydettäväksi. Seuraava osa käsittelee mobiilipalveluita, joka nivoo useampaa nyt käsiteltyä kokonaisuutta yhteen. Maallisten kiireiden takia seuraavaa osaa saataneen odottaa muutaman viikon verran.

Kirjoitin ihan vastikään click-to-callista ja menin siinä yhteydessä elvistelemään ettei Suomesta juurikaan löydy esimerkkejä. Pitihän sitä arvata, että sitten alkaa löytymään… :) Hyvä niin!

Hesari päivitti tekstiversionsa ilmeisesti eilen tostaina sisältämään hieman entistä enemmän ulkoasua, ja samalla mukaan tuli mainosbanneri. Tälläkertaa se oli Soneran, kuten oheistetusta kuvasta voitte huomata. Kännykällä kun saittia katselee, niin mainos on aktiivinen komponentti ja sitä klikkaamalla kapula kysyy, että soitetaanko nyt.

Aika hieno systeemi, joskin en ole ihan vakuuttunut miksi juuri tuosta haluaisin soittaa Soneralle. Mainoksen viesti oli ”Yrittäjä, toimiiko netti, kulkeeko posti?” Tarvittaisiin siis vahvempi viesti, syy soittaa.

Risuja tulee myös teknisestä toteutuksesta. Jos saitille selaa iPod Touchilla ja nappulaa klikkaa, tulee virheilmoitus. Saman tekee muutkin ei-kännykkä-selaimet. Selaimen tunnistus siis vielä kehiin niin ollaan taas pykälää pidemmällä.