Tommilla on asiaa

Ilta-Sanomat julkisti tänään Matkailu-osiossaan uutisen, joka listaa suomalaisten matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja varustamoiden riskiluokitukset. Koko homma on ihan käsittämätön. Ensinnäkin IS puhuu matkatoimistojen turvallisuudesta, välillä luotettavuudesta ja toisinaan riskistä. Mitä hä? Uutisesta ei käy lainkaan ilmi, että mitä turvallisuudella tai luotettavuudella tarkoitetaan? Sitäkö, että voin luottaa että jos annan rahani matkatoimistolle niin pääsen matkalle? Vai sitä että lentokone ei putoa tai laiva uppoa? Tätähän onkin helppo vertailla! Mittari on selvennetty todella hienosti:

Luokitukseen vaikuttavat yrityksen tapa hoitaa laskujaan, sen maksuhäiriöt, vastuuhenkilöiden taustat, toiminnan kannattavuus, yrityksen vakavaraisuus ja toimialan yleinen riski.

Käsittämätöntä kuraa ja täysin turhaa epävarmuuden lietsontaa. Jutussa unohtuu myös se, että valmismatkalaki antaa kuluttajalle ihan erilaisen suojan kuin vaikkapa erillisenä ostetulle lennolle. Siihen pureutumalla olisi “jutusta” saanut jutun. Kuten mitä tarkoittaa valmismatka jos palvelut ostetaan vaikkapa samalta saitilta eri kerroilla.

Tällä IS selvästi ansaitsee perinteisen “Tommilla on asiaa paskajournalismipalkinnon, helmikuu 2009“, joka nyt myönnetään ensimmäistä keraa. Onnea IS!

Olin perjantaina “moderoimassa” Matkamessujen Matkatieto-seminaarin yhden session, joka oli suunnattu matkailualan opiskelijoille. Aiheena oli matkailualan tulevaisuuden mahdollisuudet ja puhujina Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen proffa Sirkka Heinonen sekä Teemu Arina. Kuulijoita oli järjestäjän mukaan noin 800.

Sirkka puhui ensin matkailualaan liittyvistä megatrendeistä, joita hän esitteli olevan ilmastonmuutos, globalisaatio ja terrorismi, digitalisaatio, väestön vanheneminen sekä yksilöllistyminen. Näissä ei sinänsä ole alaa seuranneelle mitään isoja yllätyksiä. Matkailun heikot signaalit ovat mielestäni kiinnostavampia kuin nykyiset megatrendit. Satun juuri lukemaan Naisbittin Mindset kirjaa, jossa hän kuvaa omaa metodologiaansa tulevaisuuden ennustamisessa, joten oli mielenkiintoista nähdä menetelmät käytössä. Sirkan lista oli:

• avaruusmatkailu (ensimmäinen ihminen Marsissa on jo syntynyt maapallolle)
• ekstreme- ja ekomatkailun nousu
• matka tärkeämpi kuin päämäärä
• kodinvaihto – asumisen ja matkailun fuusio
• hitauden nouseva vallankumous.

Uskaltaisin kyllä olla samaa mieltä aika monesta kohdasta. Esityksessä Sirkka juoksutti kuulijat näiden läpi aika nopeasti, mutta mielestäni pointti tuli hyvin esille. Suurimpina mahdollisuuksina esille nousi kuluttajan parempi tunteminen ja räätälöinti, ja sitä kautta uusi liiketoiminta. Toisaalta myös vanheneva väestö ja muuttuvat tarpeet voivat synnyttää kokonaan uusia ammatteja matkailualalle sekä uudet kohteet tuovat lisää bisnestä.

Teemun esitys oli mielenkiintoinen tekniikaltaan, hänellä oli 24 luukkuinen “joulukalenteri”, josta yleisö sai valita luukun kerrallaan ja jonka takaa paljastuvasta aiheesta Teemu sitten puhui. Fokus oli luonnollisesti sosiaalisissa medioissa sekä siinä, miten netin ja sisällöntuotannon demokratisoituminen vaikuttaa tapaan tehdä bisnestä matkailualalla. Tarkoitus oli tietysti saada opiskelijat ymmärtämään, että netin vaikutus ostokäyttäytymiseen on suuri, ja perinteiset keinot eivät enää matkailutuotteiden markkinoinnissa riitä.

Tästä päästäänkin otsikon aiheeseen vanhan kansan vastustuksesta. Teemun esitys kirvoitti ainakin muutamalta ei-opiskelijalta aika katkeran sävyisiä kommentteja siitä, kuinka “aina on tehty tietyllä tavalla ja kaikki muutos on pahasta” sekä se, että pitää ehdottomasti erottaa harrastuspohjainen toiminta ja “oikea työ”. Omasta mielestäni juuri matkailualalla tarvittaisiin sellaista intohimoa tekemiseen, jota löytyy harrastuksensa puolesta asiaan vihkityneeltä ihmiseltä. Tämä intohimo kovin usein puuttuu kahdeksasta neljään työskentelevältä leipiintyneeltä virkailijalta, joita ikävä kyllä uskallan väittää alalla olevan pilvin pimein. Hyviä esimerkkejähän löytyy matkailubisneksistä etenkin niche-segmenteissä, joissa harrastuksesta on tullut oikeaa bisnestä. Vaikkapa Pette Halmeen Elämysmatkat, jonka liikevaihto Fonectan mukaan näytti tilikaudella 2008 olevan vajaa 1,5 miljoonaa euroa ja kasvua 40% edelliseen vuoteen.

Toivon, että osallistuneet opiskelijat ymmärsivät, että heillä on tilaisuus todellakin muuttaa toimialaa. Jos he eivät sitä tee niin ennustan synkkiä aikoja kotimaiselle matkatoimistoalalle.

Koska lomalla on lupa olla saamaton, linkkaan vain Vierityspalkki.fi:n artikkeliin, jossa käsitellään etenkin matkailuporttaaleja ja niiden omasta mielestäni jopa järkyttävää monimuotoisuutta.

Pistää miettimään, että voisiko rahalla tehdä jotain järkevämpääkin?

Joulu on jo ovella, ja se tarkoittaa sitä, että Tommilla alkaa loma. Vietän loma-aikani pois Suomesta, mm. New Yorkissa, Puerto Ricossa sekä purjehtien Brittien Neitsytsaarilla.

Seuraavan kolmen viikon aikana blogi ei siis päivity normaalia tahtiaan.

Jotain on kuitenkin varmasti luvassa, koska läppäri lähtee lomalle mukaan jo pelkästään kuvien tallennusta varten. Ja voihan hyvin olla, että veneen kannella sopivassa Karibialaisessa rommihuurussa sitä intoutuu kirjoittamaan syväanalyysiä esimerkiksi kotimaisen matkatoimialan tilasta. You never know. ;) 

Toivotankin siis jo tässä vaiheessa kaikille lukijoille hyvää Joulua sekä menestyksekästä vuotta 2009!

Ilkan blogissa virisi keskustelu kotimaisesta matkailualan tutkimuksesta etenkin verkon osalta. Lyhykäisyydessään tilanne todettiin jotakuinkin surkeaksi, koska tutkimuksista ei olla valmiita maksamaan. Itse olen sitä mieltä, että myöskään ostettavaa ei juurikaan ole. Käytännössä tutkimukset pitäisi tehdä itse, ja monelle toimijalle se on iso kynnys.

Tutkimuksia löytyy ulkomailta pilvin pimein, mutta ne harvoin koskettavat juuri mitenkään Suomen markkinaa. Yksi iso tutkimustalo on PhoCusWright. Verkkopalveluiden osalta suosittelen myös katsastamaan Forresterin tarjooman, ne tarjoaa usein hyviä näkökulmia toimialan ulkopuolelta, ja siksi voivatkin tuoda jotain uutta kuvioon. Myös Euromonitor ja Jupiter on toimijoita tässä skenessä.

Marek kyseli tuossa Ilkan blogin kommenteissa valottamaan hieman “PhoCusWrightin Nordic tutkimuksen osalta ketkä ovat Pohjoismaiden ja Suomen suurimmat Online matkatoimistot ja mikä on kunkin osuus kaupasta.” Lähdin selvittämään asiaa, ja törmäsin hämmentävään juttuun jota en ennen ole tajunnut edes. Kaivoin käsiini PhoCusWrightin lokakuun 2008 tutkimuksen nimeltä PAN-EUROPEAN ONLINE TRAVEL AGENCIES selvittääkseni markkinaosuuksia alueella. Ilmeisesti minkään PhoCusWrightin tutkimuksen Skandinavian luvuissa Suomi ei ole edes mukana. Skandeiksi siis lasketaan vain Norja, Ruotsi ja Tanska.

Suurimmat Euroopassa ovat Expedia (16% markkinasta), oheisessa kuvassa muutkin suuret. Mielenkiintoista on, että markkina on melko pirstaloitunut. Yhdelläkään isolla ei ole järkyttävän suurta osuutta, ja kategoria “muut” kattaa lähes puolet kokonaismarkkinasta.

Suomessahan Opodo toimii nimellä Travellink ja Orbitz on Ebookers. Myös Booking.comilla ja Hotels.comilla on jo suomenkieliset saitit.

Sen voisin sanoa kotimaan markkinasta, että online varaukset kokonaisuudessaan Suomessa on jonkun verran alle 30% kaikista varauksista matkatoimistojen osalta. Tämä kattaa sekä yritys- että vapaa-ajanmatkat. Kansainvälisten online-toimistojen osuus etenkin vapaa-ajan markkinasta (lennot, hotellit, autot) on melkoisen suuri, about 80%, eli tässä kohtaa kotimaisilla toimijoilla on kyllä kovasti tekemistä. Valitettavasti en voi tarjota näille tiedoille lähdeviitettä.

Selailin hotelleja ja resortteja tulevaa Karibian reissua varten, ja törmäsin saittiin nimeltä DealBase.com. Se kerää etenkin USA:n, Mexicon ja Karibian alueen hotellitarjoukset yhdelle saitille. Tyypilliset tarjoukset ovat mm. yö ilmaiseksi jos olet neljä yötä kohteessa, erilaiset retkipaketit tai vaikkapa luksuspaketit.

Saitti on ilahduttavan hyvin toimiva, ja kohteita laidasta laitaan (ei ainoastaan kalleinta päätä). Se, että onko diilit oikeasti hyviä jää ainakin minulle vielä hieman epäselväksi. Ainakin osa näytti vaativan esimerkiksi tiettyä luottokorttia tai liittymistä johonkin pisteohjelmiin.

Varoitus: tämä kirjoitelma sisältää matkailualan jargonia. Pahoittelen sisäsiittoisuuttani. :)

Dynaaminen paketointi on kuuma sana matkailualan teknologiaihmisten keskuudessa. Ilkka käsitteli hetki sitten aihetta omassa blogissaan ja peräänkuulutti suomalaista matkatoimistokenttää aktivoitumaan asian tiimoilta. Tässä oma versioni aiheesta.

Mitä se tarkoittaa?

Lyhykäisyydessään dynaamisessa paketoinnissa kyse on siitä, että kuluttaja itse rakentaa verkkokaupassa pakettimatkan mm. lennoista, majoituksesta, autonvuokrasta, retkistä ja sen sellaisista (lisää Wikipediassa). Ideana on se, että nämä komponentit tuodaan niitä jakelevista järjestelmistä reaaliajassa perustuen todelliseen saatavuuteen (ei siis on-request myyntiä) ja paketoidaan yhden kiinteän hinnan alle. Komponenttien hinnat eivät näy kuluttajalle. Joku kutsuu tätä myös Flex-myynniksi.

Tyypillisesti dynaamisen paketoinnin järjestelmällä voidaan myydä myös kiinteitä paketteja (matkatoimiston oma tarjooma ja tuotanto, perustuu kiintiöihin) tai hienoimmilla jopa virtuaalipaketteja, joissa osa komponenteista (esimerkiksi hotelli ja extrat kuten moottorikelkkasafarit ja rinneliput) tulevat kiintiöistä lentojen taas tullessa suoraan jakelujärjestelmästä reealiaikaiseen saatavuuteen ja hintaan perustuen.

Tärkeää on myös huomata, että kyse ei ole vain verkkokaupasta, vaan samoja periaatteita voidaan hyödyntää matkatoimistovirkailijan työkaluissa.

Onko sitä Suomessa?

Suomessa dyynaminen paketointi on aika uutta, tietääkseni ensimmäinen dynaaminen paketti myytiin vuonna 2006. Homma on vahvasti isojen matkatoimistojen käsissä. Mm. Arean, SMT:n, Kalevan, Finnmatkojen, Finnairin ja Ready to Go:n sivuilta löytyy lento+hotelli-hakumahdollisuus, joka käytännössä tuottaa tulokseksi jotain kolmesta edellämainitusta pakettityypistä (kuluttajan ei tarvitse tietää eroa). Myös kansainväliset online-toimistot kuten Travellink ja Travelstart tarjoavat tällaisen mahdollisuuden.

Erottaisin kaksi käyttötapausta tällaiselle paketoinnille.

1. “Perus lento+hotellipaketit”, joissa fokuksena on vaikkapa viikonlopun kaupunkilomien kauppaaminen. Mutta tämä ei mielestäni vielä hyödynnä läheskään kaikkia mahdollisuuksia.
2. Eniten hyötyä näen paketoinnista toimijoille, joilla on selkeästi omaa tuotantoa, mutta matkustajat pitää kuskata paikanpäälle jotenkin. Koko Lappi esimerkkinä tästä. Myös erilaisten teemojen ympärille rakentuvat matkat, joissa lentojen ja hotellien lisäksi myydään vaikka maraton-paketti, formulaliput, konsertti, golf-kierros ovat juuri dynaamisen paketoinnin parasta antia. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kunhan vain osataan tavoittaa sopivat kohderyhmät.

Todellisuudessa paketointijärjestelmän käyttöönotto ei ole ihan yksinkertainen projekti, sillä se vaatii valmiuksia toimistolta mm. tuotannon hallinnan, sopimusten ja laskutusprosessien osalta. En vielä ole nähnyt kevyttä ja pienen matkatoimiston tarpeisiin sopivaa dynaamisen paketoinnin järjestelmää. Toivottavasti sellainen kuitenkin lähiaikoina löytyy, sillä koen että pienillä ja keskisuurilla matkatoimistoilla on paljon annettavaa paketoinnin osalta.

Kuka hyötyy?

Matkatoimisto hyötyy tästä mm. lennon sisältävien pakettien osalta niin, että he voivat käyttää lentojen tuotantohintoja, joita ei saa yksittäisinä komponentteina näyttää asiakkaalle. Tämä toki mahdollistaa paremmat katteet (tai halvemman kokonaishinnan). Selkeäksi eduksi laskettakoon myös hyvät mahdolliset isomman paketin myyntiin asiakkaalle järjestelmän ehdottaessa automaattisesti lisäpalveluita (vaikkapa porosafari) eikä virkailijan tarvitse nähdä myynnin vaivaa. Myös tuotannon pitäisi olla helpompaa ja joustavampaa (hinnat mm. muuttuu automaattisesti saatavuuden mukaan myyntikanavassa). Virtuaali/dynaamisten pakettien tuotannossa alkuun pääsy on kuitenkin aika kovaa opettelua, joten menee hetki ennenkuin kaikki hyödyt saadaan irti.

Niin mutta hyötyykö kuluttaja?

Eräs mielestäni varsin suuri hyöty kuluttajalle on valmismatkalaki, joka määrittelee tällaiset dynaamiset paketit kuuluvan valmismatkalainpiiriin. Turva on parempi kuin erillisinä komponentteina eri toimijoilta ostetut palikat. Jos siis tässä taloudellisessa tilanteessa lentoyhtiöltä menee kuppi nurin, kuluttajaa turvaa valmismatkalaki. Olen ihmetellyt, että tätä argumenttia ei (vielä) ole hyödynnetty enempää markkinointiviestinnässä (kääntämällä pakollinen paha positiiviseksi viestiksi).

Toinen hyöty ei päde kaikkien matkustajien kohdalla, koska joku haluaa kuitnekin käyttää 3kk vertailuun ja etsimiseen. Ne jotka eivät halua, voivat hyötyä siinä, että yleensä matkatoimisto on tehnyt jo laadunvalvontaa tarjotessaan paketteja. Tämä on suuri etu vaikkapa hotellia valitessa. 

Hinnasta en osaa sanoa. Sen mitä olen itse testaillut olen huomannut, että välillä paketin saa halvemmalla kuin vastaavat komponentit ja toisinaan taas ei. Eli en ota kantaa kun en tiedä. :)

Mikä ei toimi?

Niin hienoa kun dynaaminen paketointi onkin, niin vielä kuvio ei toimi kunnolla. Oma pikainen analyysini päättyy tähän yhteenvetoon ongelmakohdista:

• Pienten toimijoiden järjestelmien kehittymättömyys estää reaaliaikaisuuden. Pienelle moottorikelkkayrittäjälle voi olla vaikeaa perustella sähköisen varausjärjestelmän hankkimisen investointia. Kuitenkin dynaaminen paketointi sen vaatii. Ruutuvihko ei nyt riitä tässä.
   
• Edellä mainittu ei vielä ole itsessään este (mielestäni), vaan innovatiivisilla ratkaisuilla ja ennenkaikkea yhteistyöllä ratkaisuja on varmasti löydettävissä. Joku hieman isompi toimija voisi vaikkapa kasata alueen toimijat yhteen ja muodostaa näin yhdessä riittävän kokoisen “klusterin”, jonka kannattaa dynaamista paketointia harrastaa. Suomessa tuo yhteistyö on kuitenkin monessa kohtaa aika vieras käsite.
   
• Isot toimijat ovat vasta pääsemässä vauhtiin. Uskon, että ensi vuosi näyttää suunnan dynaamiselle paketoinnille. Järjestelmät ovat olemassa, nyt keskitytään siihen että myös kuluttajat osaavat ostaa paketteja.
   
• Valitettavan monet dynaamisen paketoinnin järjestelmät rakentuvat lennon ympärille, vaikka Suomessa on valtava määrä toimistoja, joille vaikkapa Viron bussi/laiva/kylpylä-paketit ovat iso bisnes. Hyvä dynaaminen paketointi ottaisi myös tämän huomioon.

Haasteita siis piisaa, mutta tämä on matkatoimistoille todella tärkeä juttu, koska kokemukseni mukaan pakettien katteet ovat paremmat kuin peruslentomyynnin. Ja kukapa ei tässä tilanteessa toivoisi katteiden kasvua?

Jatkona matkailualan sosiaaliset verkostot kirjoitukseen lisättäköön viimeiset kuulumiset Dopplr:lta. Eilen käyttäjille tulleen sähköpostin mukaan palvelussa olevat kohdevinkit aiotaan avata julkiseksi internettiin muutaman viikon kuluessa, siis muillekin kuin rekisteröityneille käyttäjille. Mallina siis vähän samankaltainen ajatus kuin TripIt:illä.

Tsekkasin kotikaupunkini Helsingin vinkit saadakseni käsitystä hieman niiden laadusta. Helsingin osalta niitä oli 38 kappaletta ja suurin osa ravintoloita ja myös ihan suosituksen arvoisia.

Vinkkisysteemille luvataan muitakin parannuksia seuraavan muutaman kuukauden aikana, joten jäämme seuraamaan…

Otaksuisin, että jotakuinkin jokainen blogeja lukenut on liittynyt “internet-elämänsä” aikana johonkin yhteisöpalveluun. Itse olen liittynyt jotakuinkin jokaiseen joka vastaan tulee, mutta harvaa voin sanoa käyttäväni. Tämä taitaa olla todellisuutta suurimman osan rekisteröityneistä käyttäjistä kohdalla.

Matkailualalla verkkoyhteisöjä tuntuu tällä hetkellä syntyvän kuin sieniä sateella. Keräilin tähän listaan muutamia, jotka ovat omiinn silmiini takertuneet.

TripSay

Kotimainen matkailun verkkoyhteisö, joka tähtää kovasti maailmalle. Ideana on se, että jäsenet luovat sisällön, suosittelevat kohteita ja kertovat vinkkejä. Loistavaa mielestäni on “widgetteihin” perustuva ansaintalogiikka, joka on nähtävissä jo mm. Suomen matkatoimiston sivuilla kohdetietojen yhteydessä. Esimerkki, skrollaa sivun loppuun. Widgettiin on tuotu perustietoa, kartta ja arvottu vinkki yhteisöstä. Hyvä idea!

TripIt

TripIt ei ole mikään uusi juttu, mutta kerrattakoon silti. Ideana on se, että voit tuupata matkasuunnitelmasi sisään TripIt-palveluun monella eri tavalla ja pitää tietoja yllä yhdessä paikassa. Sitten toki jakaa tiedot ystävien kanssa. Viime aikoina mm. LinkedIn-palvelun applikaatioiden myötä tämä aktiivimatkustajille suunnattu palvelu laajentaa itsensä oman saittinsa ulkopuolella. Nyt voit näyttää tulevat matkasi vaikkapa LinkedIn -kontakteillesi.

Dopplr

Ajatukseltaan aika paljon TripItin kaltainen, mutta palvelu sisältää jo itsessään oikean yhteisön omien matkasuunnitelmien jakamiseen. Palvelu on suunnattu yritysmatkustajille, ja on jo viime aikoina tuonut mukaan yritysryhmät sekä hotellien varausmahdollisuudet. Viimeaikaisissa käyttäjätutkimuksissa selvitettiin aika tarkkaan käyttäjien ostoprosessia ja tottumuksia, joten tätä kannattaa seurata. Mielestäni palvelu on osoitus loistavasta käyttöliittymäsuunnittelusta, ja tästä voimme kaikki oppia jotain.

American Express Business Travel Connexion

Amexin uusi toimialayhteisö, joka on enemmänkin suunnattu liikematkustusyhteisölle (travel managerit, teknologiatoimittajat, osto-osastot, yms) kuin matkustajille itselleen. En ole vielä kokeillut. Raportoin kun tiedän lisää.

Bluenity

Bluenity on myös aivan uusi KLM:n ja Air Francen yhteisö matkustajilleen, ja se mainostaa olevansa “the first traveler community in the airline industry”. Ideana on kohdevinkkien jakaminen. 

Paikka auringossa, Aurinkomatkat

Aurinkomatkat on jo hetken aikaa pyörittänyt omaa yhteisöään matkustukseen liittyen. Olisi mukava tietää kävijämääristä, mutta sisältöä on jonkin verran. Minua ei kuitenkaan henkilökohtaisesti vakuuta matkatoimiston/matkanjärjestäjän toimesta masinoitu yhteisö. Samaa on kokeillut SMT blogeillaan. Artikkelit eivät ole kovin tuoreita, joten en usko tuon olevan mikään valtava menestys.

Kaiken kaikkiaan yritystä on siis jos jonkinmoista.

Itse uskon eniten TripSay:n kaltaiseen lähestymiseen, jossa yhteisö itsessään ei ole rakennettu minkään yksittäisen palveluita tarjoavan yrityksen brändin varaan, mutta toiminnassa on silti selkeästi huomioitu alusta asti linkittyminen niin palveluita myyvien toimijoiden sivustoille kuin muihin yhteisöihin. Myös Dopplr tuntuu toimivalta konseptilta omasta mielestäni. Molemmat näistä ovat juuriltaan kotimaisia, joten ehkä ne myös tulkitsevat suomalaisen tarpeita ulkomaalaisia kilpailijoita paremmin. :)

Tommi jää seuraamaan tilannetta ja raportoi lisää…