Tommilla on asiaa

Hondan Insight hybridiauton videomainos Vimeo-palvelussa on pirun cool. Pätkässä on kuvattu aavikolla pimeässä oikeiden autojen valoja, joilla on muodostettu järkyttävän kokoinen “LED-näyttö”. Video ottaa haltuun koko Vimeon palvelun taustoineen päivineen. Vaikuttaavaa tavaraa, ja katsojia se on kerännyt 18 päivässä yli 220 tuhatta. Kannattaa katsoa täältä.

 Aurinkomatkojen banner-mainoksessa on teksti “Ainahan se on mielessä”, kuva ilmeisesti isästä ja tyttärestä sekä vaihtuvaa tekstiä erilaisista lomakohteista.

En tiedä muista mainoksen nähneistä, mutta mun päässäni mainos vääntyy turhankin epäsovinnaiseksi.

Ehkä siksi, että miehellä ei näy vaatteita. Ehkä siksi, että miehen ilmeessä on jotain vikaa. Ehkä siksi, että mainos ei ole oikeasti kovin hyvä. Kenen mieleen juolahtaa laittaa kuva paljon ihoa näyttävästä isästä ja tyttärestä tekstillä “Ainahan se on mielessä”? Mitähän mahtaa olla ollut copyllä mielessä tätä tehdessään… Pelottavaa.

Kirjoitin ihan vastikään click-to-callista ja menin siinä yhteydessä elvistelemään ettei Suomesta juurikaan löydy esimerkkejä. Pitihän sitä arvata, että sitten alkaa löytymään… :) Hyvä niin!

Hesari päivitti tekstiversionsa ilmeisesti eilen tostaina sisältämään hieman entistä enemmän ulkoasua, ja samalla mukaan tuli mainosbanneri. Tälläkertaa se oli Soneran, kuten oheistetusta kuvasta voitte huomata. Kännykällä kun saittia katselee, niin mainos on aktiivinen komponentti ja sitä klikkaamalla kapula kysyy, että soitetaanko nyt.

Aika hieno systeemi, joskin en ole ihan vakuuttunut miksi juuri tuosta haluaisin soittaa Soneralle. Mainoksen viesti oli ”Yrittäjä, toimiiko netti, kulkeeko posti?” Tarvittaisiin siis vahvempi viesti, syy soittaa.

Risuja tulee myös teknisestä toteutuksesta. Jos saitille selaa iPod Touchilla ja nappulaa klikkaa, tulee virheilmoitus. Saman tekee muutkin ei-kännykkä-selaimet. Selaimen tunnistus siis vielä kehiin niin ollaan taas pykälää pidemmällä.

Blyk teki sen viime vuonna. 217 kappaletta ilmaisia tekstiviestejä ja 43 minuuttia ilmaista puheaikaa kuukaudessa 16-24 vuotiaille Britanniassa.

Blykin bisnesmalli perustuu mainoksiin, joita käyttäjä sitoutuu ottamaan vastaan kännykkäänsä (maksimissaan 6 päivässä). Blyk yhdessä mainostajien kanssa ovat todellakin tajunneet mitä ikäluokan aivoissa liikkuu, koska mainokset eivät ole kuivia informaatiopläjäyksiä, vaan osallistavat vastaanottajansa tekemään niistä entistä parempia. Koko homma perustuu älykkäälle kohdentamiselle, joka tarkentuu koko ajan entistä paremmin. Esimerkkejä call to actionista löytyy laidasta laitaan ilmaisen lahjan hakemisesta erilaisilla saiteilla käynteihin.

Blykillä on reilu vuosi toimintaa takana, joten on hyvä hetki kerrata millaista vastaanottoa operaattori on saanut, sekä ennenkaikkea miten mainokset toimivat.

Alkuun Britannianmaalta raportoitiin ongelmista mm. viestien välittämisessä. Homma kuitenkin lähti rullaamaan, ja ei aikaakaan kun operaattorilla oli 100 000 asiakasta. Se tapahtui 6 kuukautta etuajassa huhtikuussa 2008 (raportoi Reuters). Blyk täytti kuukausi sitten vuoden ja asiakkaita on nyt yli 200 000. Markkinaosuutena tämä ei vielä ole valtava (alle 3%), koska kyseistä ikäluokkaa on Briteissä noin 7 miljoonan tallaajan verran. Mutta se ei haittaa menoa. Kansainvälisellä saitilla lupaillaan toimintojen käynnistymistä myös Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Espanjassa.

Mainostamiseen Blyk tarjoaa lukuisia erillaisia tapoja, ja on suunnannut keinovalikoimansa brändin tunnistamisen kasvattamiseen, dialogiin kuluttajien kanssa, myyntiin sekä ymmärryksen jalostamiseen. Käytännössä mainokset voivat olla kahden välisten tekstiviestien perään lisättäviä pätkiä, pelkkää tekstiä, kuvia ja videota. Ydin on, että toiminta ei ole yksisuuntaista, vaan kuluttajia voidaan pyytää reagoimaan jollakin tavalla mainokseen. Hyviä esimerkkejä kampanjoista löytyy täältä.

Merkittävää kuitenkin on se, että Blyk mainostaa response raten (eli Suomeksi tietysti “vasteprosentin”) asiakasdialogeilleen olevan keskiarvoltaan 29% (900 kampanjaa mitattu). 100 viestistä siis 29 saavuttaa jonkin toimenpiteen sen vastaanottavassa joukossa. Se on melkoinen verrattuna muihin sähköisiin medioihin, vertailukohtana olkoon vaikka bannerien alle 1% ja sähköpostien 2,5% (luin täältä). Myös kuluttajan reaktion hinta väitetään olevan selkeästi edullisempi.

Mihin se sitten perustuu? Response raten korkea arvo on varmasti paljon kiinni siitä, että a) mainokset ovat hyvin kohdennettuja ja b) reaktio on äärimmäisen helppo tehdä kun keinot ovat käsissäsi siinä samassa laitteessa.

Riskinä tässä on tietysti se, että myös metsään voi mennä. Huonosti onnistunut kohdennus ja liian “läpitunkeva” mainos todella henkilökohtaisessa (tai jopa henkilökohtaisimmassa) laitteessa voi aiheuttaa enemmän haittaa kun mitä kampajasta on hyötyä. Silti uskon, että suunta on oikea ja seuraan itse innolla kehitystä.

Seuraamista pääsemme tekemään myös kotimaassa, kun DNA tänään julkisti Mainio liittymänsä, joka on mainosrahoitteinen. Yhtiön markkinointijohtajan mukaan “Puhelimeen tai sähköpostiin tulevat tarjoukset ja edut ovat ominaisuus, joita asiakkaamme ovat kaivanneet”. Ihanaa, että mainokset on käännetty eduiksi. DNA kertoo, että markkinointiviestien yhteydenottokanavia ovat puhelin, tekstiviesti- ja multimediapalvelu sekä sähköposti. Sen tarkemmin ei yksilöidä mitä mainostaminen sitten tarkoittaa, saati kerrota kohdentamisesta. Hiukan huolestuttavaa.

DNA eroaa Blykistä siinä, että ilmaiseksi (ainakaan nykyisellään) ei kukaan saa viestejä tai puheluita. Mainiossa puheluiden (myös video) hinta on 6,7 senttiä/min ja viesti maksaa myös 6,7 senttiä. Tämä ei suoraan sanottuna vakuuta ainakaan minua, sillä jotakuinkin samalla hinnalla saa mainoksettoman liittymän. Videopuhelut ovat ainoa osuus, jossa eroa syntyy. Niiden käyttäjämäärä taas on uskoakseni todella pieni.

Toivotaan, että tämä on vasta alku, ja DNA hieman tuosta vielä skarppaa.