Tommilla on asiaa

Hesari taas yllättää laatujournalismillaan. Artikkelin mukaan taantuma ajaa verkkopalveluita perimään maksuja kuluttajilta. Siinä viitataan myös mm. Rupert Murdochin povauksiin siitä, että sisällöstä esim WSJ:ssä aletaan periä maksuja. Tätä nykyä 78 vuotias Murdoch ei ihan taida kuulua digitaalisten natiivien klaaniin, joten puheet perinteisen mediatalon sisällön maksullisuudesta otan aika varauksella vastaan.

Esimerkiksi uutissaittien tarjoama tavara on sellaista, että sinä päivänä kun niistä peritään maksua niin selaimet siirtyvät noin sekunnissa toisaalle. Tarjoajia varmasti riittää. Ei se bisnesmalli ihan näin helposti ratkea. Toisaalta webbipalveluiden maksullisuutta tukevia esimerkkejä on toki olemassa. Hesarikin viittaa Spotifyhyn, jossa mainokset saa pois jos maksaa 10€/kk. Habbo Hotel/Sulake tekee about puolet rahastaan kuluttajilta. Aasiassa ihmiset kuluttavat tuhottomasti rahaa yhteisöissä ja peleissä ostaessaan ties mitä virtuaalista ja oikoteitä peleihin.

Yksi merkittävä huomio!

Hesarin kaltaisen saitin ja mainittujen esimerkkien välillä on eräs iso ero, ja se on viihde. Hesari ei ole viihdettä, se on uutisia. Kaikki muut ovat viihdettä. Maksuton vinkkini mediataloille: jos Hesarin artikkelin perusteella suunnittelette palveluiden maksullisuutta esimerkiksi perimällä mikromaksuja artikkeleista/sisällöstä, niin repikää ne piirrustukset ja aloittakaa puhtaalta pöydältä.

Fazer on ottanut kesän korvilla rohkean lähdön mobiilimarkkinointiin. Tällä hetkellä homman voi spotata hs.fi/mobiili sivuilta bannerin muodossa. Kampanja rakentuu japanilaisen “hedelmänsoittajan” Junjin ympärille, ja videoiden sekä muun sälän lisäksi mukaan on rakennettu iPhone-peli, jossa käyttäjä voi sormillaan soittaa ananasta. Peli on Gamelionin tuotantoa, ja varsin laadukas. Hienoa kokonaisuudessa on se, että paketti on tehty puhtaasti mobiilin ehdoilla. Asiakasta koskaan viedä perinteisille nettisivuilla, jotka ovat melkoinen turn off mobiililaitteella selatessa. (Katso esimerkkikuva täältä Valppain mielin kampanjasta, joka oli edellinen Hesarin mobiilisaitilla ollut kampanja.)

Kokonaisuus Fazerin malliin siis sisältää seuraavat osat:

• Bannerit liikenteen ohjaamiseen ainakin Hesarin mobiilisaitilla
• Kampanjasaitin tuttifrutti09.mobi
• Junjin esittelymateriaalia sekä videoklippeja ananaksen soittamisesta
• Ladattavan iPhone sovelluksen (AppStoressa), joka on siis ananaksensoittopeli
• Kerro tekstarilla kaverille -toiminnon, joka tosin ei toimi iPhonella (ainoastaan uusimmilla Nokian puhelimilla)

Nokia käyttäjien kannalta kokonaisuus jää aika laihaksi, koska peli on niin suuri osa kampanjaa. iPhonella taas ei voi hommasta kertoa kaverille. Täydellinen tämä ei siis vielä ole, mutta kelpo kokonaisuus kuitenkin.

Kirjoitussarjassa pureudutaan mobiilimarkkinoinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin ennen kaikkea Suomen näkökulmasta. Aiemmin sarjassa ilmestynyttä:

Mobiilimarkkinointi. Nyt.
Mobiilimarkkinointi. Nyt – Osa 1: Mobiilisuoramainonta

Display-mainonnan pääasiallinen keino verkossa on bannerit, joita etenkin kuluttajien suosimilla sivustoilla on tosinaan liiankin paljon. Kuluttajan kannalta tämän tyyppinen mainonta on tavallaan halutun sisällön varjolla “väkisin väliin tunkemista” ja huonojen esimerkkien kautta asenne bannereita kohtaan on joskus aika negatiivinen. Se ei kuitenkaan estä bannereita toimimasta, jos kampanjat toteutetaan hyvin ja kuluttaja/käytettävyys huomioiden. Mobiilimarkkinoinnissa displaymainonta tuo uusia mahdollisuuksia.

Helpointahan on kopioida tuttu toimintamalli uuteen ympäristöön ja luottaa että homma pelaa kuten aina ennenkin. Niin on jo tehty, ja kyseessä on mobiilikäyttöön optimoiduilla saiteilla olevat bannerit. Monet saitit ovat näitä jo pikkuhiljaa omaksuneet, ja mm. Nokialla on oma verkostonsa, jonka välityksellä bannereita voi erinäisille saiteille ja sovelluksiin saada sijoitettua. Hesari käyttää sitä jo omalla saitillaan yhden bannerin voimin, joka ikävästi vie koko näytön ainakin E71 puhelimella. Kyseessä on siis lähes interstitiaalia vastaava toteutus. Käytettävyyteen pitää siis tosissaan panostaa ruudun ollessa pieni ja median niin henkilökohtainen. On syytä muistaa myös se seikka, että monella nykyselaimella (iPhone, iPod Touch yms) on aika kätevää selata perusverkkosivuja, joten ihan tavallisen saitin banneri saattaa päätyä “mobiilibanneriksi” sitä kautta.

Banneri siis saadaan verkkoon, mutta entäs tavoitetapahtuma mobiilisivuilla? Monet webin bannerit aktivoivat hauskanpitoon itse bannerissa tai ohjaavat kampanjasaitille. Mobiili tuo tässä sen edun, että on mahdollisuus myös aloittaa vaikka suoraan puhelu (click to call) tai tekstiviestillä aktivoida palvelu. Toki perinteinen kampanjasivustokin on mahdollinen lähestyminen, mutta silloin on tarpeen pitää huolta, että sekin saitti on mobiiliselaimille optimoitu. Sonera on Hesarin saitilla käyttänyt click-to-call ominaisuutta, joten jos joku tietää tai uskaltaa valottaa tilastoja niin olisin hyvin tyytyväinen. Kirjoitin aiheesta jo aiemmin blogissa.

Toisena keinona on kuluttajan viestinvälitykseen mukaan pääseminen niin sponsoroitujen ilmaisten viestien keinoin (SMS tail) tai vaikkapa muun viestinnän ohessa tulevien mainosten/tarjousten muodossa (tsekkaa case myöhemmin tässä jutussa). Muistaakseni ainakin operaattori Blyk Englannissa tätä SMS tail mallia harrasti aluksi, mutta nyttemmin se näyttää hävinneen mediasaitilta ja suurin osa esitellyistä caseista edustaa enemmänkin suoramainonnan mallia. Blykin caset ovat kuitenkin erittäin suositeltavaa lukemista.

Case Fonecta 16400 Etuviestit

Fonectan numerohaku on Suomen käytetyin tekstiviestipalvelu, ja sillä voi hakea numeron tai nimen perusteella yhteystietoja. Varsinaisten yhteystietojen lisäksi hakijalle pullahtaa perässä toinenkin viesti, joka sisältää “16400-Edun”. Ohessa esimerkkikuvassa GTi-Magazinen tarjous. Kyseessä ei ole siis Fonectan kannalta oma markkinointiviestintä, vaan tuotteistettu media, jota kauppaa Roottori. Tokihan Fonecta tällä myös pyrkii kasvattamaan oman palvelunsa kilpailukykyä tarjoten kuluttajille vähän enemmän kuin muut.

Hyvien seikkojen lista on todella samankaltaista luettavaa, kuin SK-Ravintoloiden casessa edellisessä kirjoituksessa.

• kohdentaminen (mm paikkakunnan, iän, sukupuolen mukaan sekä jopa tarkemmin)
• henkilökohtaista etua vastaanottajalle tuottavat viestit, jotka ovat kytketty sopivasti ajallisesti muuhun palvelutransaktioon (16400-numerohakutilaus)
• toimintaan aktivoiva palautekanava, joka voi olla vaikka tekstiviestillä tuotteen tilaus kuten kuvassa

Jatkossa nähtäväksi jää, kuinka pitkälle bannerimainonta kännykässä viedään. Oma roolinsa kuviossa on varmasti myös kännykkävalmistajilla sekä operaattoreilla, jotka toistaiseksi ovat pitäneet kännyköiden “idle-näytöt” tai “perustilat” puhtaana mainoksista. Kännykkä kuitenkin mahdollistaa tarkan kuluttajan mittaamisen, joten en pidä mitenkään mahdottomana että jonain päivänä katselemme hyvin paikallisesti ja oman profiilin mukaan kohdistettuja mainoksia kännykän käyttöjärjestelmätasolla eikä ainoastaan muiden palveluiden yhteydessä.

Olin alun perin laskenut tähän display-kokonaisuuteen myös hakupalveluihin liittyvät mainonnat sekä mobiiilihakukoneet niin karttoihin perustuen kuin ilmankin. Tätä kirjoittaessa kuitenkin koin tarpeelliseksi käsitellä ne kokonaan omana kokonaisuutenaan. Siitä syntynee kokonaan oma, sarjan viides kirjoitus. Seuraavaksi kuitenkin pureudutaan mobiilisivuihin ja niiden käyttöön markkinoinnissa. Ja hyvät caset ovat jälleen tervetulleita!

Kirjoitin ihan vastikään click-to-callista ja menin siinä yhteydessä elvistelemään ettei Suomesta juurikaan löydy esimerkkejä. Pitihän sitä arvata, että sitten alkaa löytymään… :) Hyvä niin!

Hesari päivitti tekstiversionsa ilmeisesti eilen tostaina sisältämään hieman entistä enemmän ulkoasua, ja samalla mukaan tuli mainosbanneri. Tälläkertaa se oli Soneran, kuten oheistetusta kuvasta voitte huomata. Kännykällä kun saittia katselee, niin mainos on aktiivinen komponentti ja sitä klikkaamalla kapula kysyy, että soitetaanko nyt.

Aika hieno systeemi, joskin en ole ihan vakuuttunut miksi juuri tuosta haluaisin soittaa Soneralle. Mainoksen viesti oli ”Yrittäjä, toimiiko netti, kulkeeko posti?” Tarvittaisiin siis vahvempi viesti, syy soittaa.

Risuja tulee myös teknisestä toteutuksesta. Jos saitille selaa iPod Touchilla ja nappulaa klikkaa, tulee virheilmoitus. Saman tekee muutkin ei-kännykkä-selaimet. Selaimen tunnistus siis vielä kehiin niin ollaan taas pykälää pidemmällä.