Huonona esimerkkinä tänään toimii Weatherproof ja heidän mobiilimainontansa sekä mobiilipalvelu. Firma on näppärästi keksinyt, että mobiilipalvelua voisi olla hyvä mainostaa samassa välineessä ja valinnut varsin kelvollisen mediankin: Hesarin mobiilisaitin, jossa kävijöitä on kuulopuheiden perusteella varsin paljon jos vertaa muihin kotimaisiin mobiilisivuihin. Hesarin saitilta löytyi siis oheisen kuvan kaltainen oranssi banneri. Joku voisi väittää bannerin kaipaavan graafisen ilmeen päivitystä. En vastustaisi…

Tähän mennessä ei vielä mikään ole vielä täysin pielessä. Mutta kuinka käykään kun banneria klikataan? Voi asiakas parkaa.

Oheinen kuva numero 2 on ruutukaappaus iPhonella kohdesivusta. Mihin hävisi auringonpaiste ja helle? Entä missä on säätietoja? “Ei käyttöaikaa” on ensimmäinen lause sivuilla. Ei näin! Mainoksella ja sivustolla ei ole mitään yhteyttä ja koko kokemus lässähtää kuin kotona leivottu suklaafondant (en ole koskaan saanut sitä onnistumaan).

Jos edustaisin Weatherproofia (joka on siis osa Ilmatieteenlaitosta) potkisin tämän palvelun suunnitelleet virkamiehet kesälaitumille ja aloittaisin alusta. Bisnesmallia voisi miettiä esimerkiksi siten, että mitä näyttävää ja kivaa asiakkaalle voisi tarjota teaserina palvelusta, ja mistä asiakas taas olisi valmis maksamaan lisää. Itse palvelun tilauksen voisi toteuttaa myös paljon helpommaksi esimerkiksi linkillä josta SMS:n saa lähetettyä. Tai jos tämä on liian vaikeaa, niin laitettaisiinko etusivulle edes jotain säähän liittyvää? Vaikkapa Helsingin tämänhetkinen säätila luomaan asiakkaalle kuvaa siitä, että on tullut sääpalveluun.

Lisää ajatuksia verkon bisnesmalleista ja ilmaisuudesta löytyy esimerkiksi Chris Andersonin kohta ilmestyvästä kirjasta Free: The Future of a Radical Price ja ennakkomakua saa vaikkapa saman hepun tästä kirjoituksesta Wired lehden saitilla.

Työnantajani sivut uudistuvat lähiaikoina, ja ne tulevat sisältämään blogin, johon minä sekä kolleegani raapustelemme media- ja markkinointialaa koskettavista ilmiöistä ja teemoista. En halua yrityksen blogista jälleen yhtä sellaista esimerkkiä, joka on päivittynyt edellisen kerran kolme kuukautta sitten, joten sen eteen on nähtävä todella vaivaa. Toisaalta yrityksen blogiin ei voi suoltaa ihan sitä kaikkea joita tänne voin omalla nimellä kirjoitella.

Ongelma on siis seuraava: pistääkkö oma blogi sulki ja keskittyä firman blogiin? Vaiko pitää oma blogi hengissä ja katsoa mitä sisältöä tänne saa aikaiseksi? Kerro oma mielipiteesi!

Jos tämä on Villen ainoa asia, niin aika heikoilla jäillä ollaan EUssa…

Voisi kysyä myös, miksi kyseinen mainos on tehty? Onko tällaisella kiitoksella mitään todellista merkitystä? Jos olisin äänestänyt, ehdokkaani olisi valittu ja näkisin tällaisen mainoksen niin väitän, ettei sillä olisi mitään merkitystä. Onko siis rahaa jäänyt yli tukijoilta ja se on ollut pakko käyttää?

Tommilla on asiaa jää innolla seuraamaan, onko Villellä muuta asiaa.

Esimerkiksi uutissaittien tarjoama tavara on sellaista, että sinä päivänä kun niistä peritään maksua niin selaimet siirtyvät noin sekunnissa toisaalle. Tarjoajia varmasti riittää. Ei se bisnesmalli ihan näin helposti ratkea. Toisaalta webbipalveluiden maksullisuutta tukevia esimerkkejä on toki olemassa. Hesarikin viittaa Spotifyhyn, jossa mainokset saa pois jos maksaa 10€/kk. Habbo Hotel/Sulake tekee about puolet rahastaan kuluttajilta. Aasiassa ihmiset kuluttavat tuhottomasti rahaa yhteisöissä ja peleissä ostaessaan ties mitä virtuaalista ja oikoteitä peleihin.

Yksi merkittävä huomio!

Hesarin kaltaisen saitin ja mainittujen esimerkkien välillä on eräs iso ero, ja se on viihde. Hesari ei ole viihdettä, se on uutisia. Kaikki muut ovat viihdettä. Maksuton vinkkini mediataloille: jos Hesarin artikkelin perusteella suunnittelette palveluiden maksullisuutta esimerkiksi perimällä mikromaksuja artikkeleista/sisällöstä, niin repikää ne piirrustukset ja aloittakaa puhtaalta pöydältä.

Tarvitaan melkoinen brändi, että tällainen on mahdollista. Ja Ikean kohdalla homma ei jää tähän. Tässä neljä esimerkkiä lisää, joissa koko bisnes on rakennettu Ikean varaan: 

• Sohvien ja tuolien kankaita
• Niche-toimituksilla Ikea Nashvilleen
• Valmiiksi leikattuja koristeita Ikea-kalusteisiin
• Uniikkeja lisäosia huonekaluihin

Kummallista on se, että kyseisestä profilointityökalusta ei löydy esimerkiksi Vantaata laisinkaan. Espoo sieltä löytyy, mutta Helsinki ja Espoo yhdessä käyttäjien määrä lisääntyy vain 20 000 kappaleella. En tiennytkään Espoon olevan niin pieni! Tästä voisi nopeasti päätellä, että jotakuinkin koko pääkaupunkiseutu menee Helsingin piikkiin (koska käytössä on vielä aika epätarkka IP-osoitteeseen pohjautuva alueellinen kohdistus). Helsingin seudulla asukkaita on Wikipedian mukaan 1,3 miljoonaa, joten nyt alkaa numerot olemaan lähempänä. Monilla työpaikka saattaa esimerkiksi olla Helsingissä, joten IP-kohdennus todennäköisesti ottaa sen tiedon käyttöön.

Jos joku muu keksii muita perusteluja, niin anti tulla kommenttia. Itse luotaan omaan järkeilyyni kuin Neuvostoliittoon… :)

Erikseen on tietysti hyvä kysyä, mitä väliä noilla luvuilla edes on? Facebook ei ole printtimainontaa, jossa lukijamäärä on ainoa tiedossa oleva numero ja se on varmaan vielä enemmän mäessä kun lehdet sen itse arvioivat. Facebook myy kohdennettua mainontaa näyttömäärien tai vaihtoehtoisesti klikkien mukaan hinnoiteltuna, joten tällainen kokonaiskäyttäjämäärä on aika hypoteettinen lukema. Hesari kirjoittaa näin:

Mainostaja voi näin ollen luulla maksamansa mainoksen kohderyhmää selvästi suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Toistan vielä kerran: ei mainostajalta saa jäämättä yhtään näyttöä saati sitten klikkiä, vaikka kohderyhmä olisi hieman toisenlainen kuin tuo arviointiin tarkoitettu työkalu lupailee. Artikkelin ja siihen liittyvän “selvityksen” perusteella taitaa olla Sanomilla kusi sukassa kun Facebook imee mainostajien rahoja. Meillä ainakin on Facebookissa mainostamisesta hyviä kokemuksia. Muuta syytä en keksi suoltaa tuollaista puppua pihalle.

Kokonaisuus Fazerin malliin siis sisältää seuraavat osat:

• Bannerit liikenteen ohjaamiseen ainakin Hesarin mobiilisaitilla
• Kampanjasaitin tuttifrutti09.mobi
• Junjin esittelymateriaalia sekä videoklippeja ananaksen soittamisesta
• Ladattavan iPhone sovelluksen (AppStoressa), joka on siis ananaksensoittopeli
• Kerro tekstarilla kaverille -toiminnon, joka tosin ei toimi iPhonella (ainoastaan uusimmilla Nokian puhelimilla)

Nokia käyttäjien kannalta kokonaisuus jää aika laihaksi, koska peli on niin suuri osa kampanjaa. iPhonella taas ei voi hommasta kertoa kaverille. Täydellinen tämä ei siis vielä ole, mutta kelpo kokonaisuus kuitenkin.

Keskiviikkona 6.5. järjestettiin Tekesin Vamos-ohjelmaan liittynyt Mobiilimarkkinointi ja -asiakaspalvelu 2009 seminaari, jonka nimi on jo itsessään selvittää tapahtuman luonteen. Osanotto oli varsin mukava, itse arvioisin väkimäärän olleen jotain 150 hengen luokkaa. Osanottajina oli niin ratkaisutoimittajia kuin mobiilia hyödyntäviä tai sitä suunnittelevia yrityksiä. Tapahtuma rakentui muutaman johdattelevan puheenvuoron, kolmen casen ja paneelikeskustelun ympärille. Lisäksi tauolla paikalla oli ratkaisutoimittajien esittelyalue.

Olin itse tilaisuudessapuhumassa toimitusjohtajamme Eppu Ylälahden kanssa. Olimme vuorossa ensimmäisenä, ja tavoitteena oli antaa kuva nykypäivän digitaalisista kuluttajista sekä tarjota näkökulma sähköisten palveluiden kehitykseen kuluttajan tarpeiden lähtökohdista sen sijaan, että teknologia nostetaan ratkaisevaan asemaan. Slidemme löytyvät täältä.

Jälkeemme esiintyi Heikki Huomo Oulun Yliopistosta ja puhui internetissä olemisesta sinne menemisen sijaan, sekä ennusti teknologioiden kehitystä. Itselleni mieleen painui eniten se, että Hannu kertoi parhaiden innovaatioiden lähtevän usein “nukkuvan teknologian hyödyntämisestä”, eli siitä että joku jo olemassa oleva teknologia otetaan uuteen käyttöön eikä varsinaista uutta teknologiainnovaatiota tarvita. Kysehän on siis palveluiden tai uusien käyttötarkoitusten löytämisestä.

Caseja oli kolme, enkä niiden sisältöön paneudu sen enempää. Omalta kannaltani mielenkiintoisin oli Klikin Jukka Sundquistin vauhdikas tykitys mobiilimainonnan caseista. Kaksi muuta casea oli MetroAuton asiakasviestinnässä käyttämät tekstiviestit sekä Suomen matkatoimiston mobiilisaitti m.smt.fi. Paneeli jäi itseltäni näkemättä työkiireiden takia.

Tauolla ehdin hieman pyörähtää näyttelyalueella. En ole pariin vuoteen käynyt mobiilialaan liittyvissä vastaavissa tapahtumissa, ja hieman yllätyin kun hyvin pitkälti samat ihmiset olivat edelleen kuvioissa. Itselleni jäi jopa hieman tunne, että suomalainen mobiiliala kaipaisi selvää nuorennusleikkausta. Online-piireissä innovatiivinen ja asioita eteenpäin vievä porukka on selvästi nuorempaa, kun taas seminaarivieraan “arkkityyppi” oli päälle neljäkymppinen puvulla/kauluspaidalla/kravatilla koristeltu herrasmies. Jos pitäisi tehdä törkeitä yleistyksiä (ja niitähän toki teen!), niin sanoisin porukan olevan aika insinööriä.

Tulee mieleen juuri kirjoittamani analyysi iPhonesta, ja siitä että Nokia ei pärjää palveluinnovaatiossa saati käytettävyydessä Applelle. Ehkäpä Nokian kasvattama porukka dominoi Suomessa niin vahvasti, että “insinööriytyminen” vaivaa koko alaa. Nyt mukaan tarvitaan luovat ja innovatiiviset ihmiset sekä panostamista käyttäjälähtöisiin ja käytettäviin palveluihin pitää lisätä. Oikeastaan näin olisi pitänyt tehdä jo pari vuotta sitten. Nokia kokee tällä hetkellä juuri tätä murrosta, toivottavasti vaikutukset ulottuvat koko toimialaan.

iPhonen ohjelmistosta on luvassa versiopäivitys 3.0 kesällä. Se tulee korjaamaan monta sellaista asiaa, jotka mielestäni ovat tällä hetkellä isoimpia puutteita. Niitä ovat mm. copy-pasten puute, vaakanäppäimistö, MMS-tuki, ääkköset perusnäppäimistöön, koko puhelimen kattava haku sekä modeemikäyttö läppärin kanssa. Kaikki tämä on ollut peruskauraa Nokian puhelimissa jo pitkään.

Jäljelle jää vielä kuitenkin tekemistä, osa vaatii fyysisiä muutoksia ja osa korjaantuisi softallakin. Tässä omat toiveeni:

•  ”Dashboard”-tyyppinen näkymä päivän kalenterimerkintöihin ja muuhun akuuttiin (tulleet viestit, missatut puhelut yms). Vähän siis kuin uusien Nokian puhelinten idle screen. Nyt joutuu menemään kalenteriin nähdäkseen seuraavan tapaamisen tiedot, ja se on mielestäni hankalaa.
• Kunnon kamera. Nykyinen on ihan susi.
• Sovellusten tausta-ajo. Esimerkiksi Skype sammuu kun sovelluksesta siirtyy toiseen. Olisi kovin toivottavaa voida jättää joitain sovelluksia tausta-ajoon jotta voisi olla tavoitettavissa chatin kautta vaikkapa koko ajan.
• Lisää lisävarusteita. Olen koittanut löytää kunnon kuulokkeet, joissa olisi yhteensopiva mikrofoni handsfree käyttöä varten. Se on osoittautunut lähes mahdottomaksi. Tämä ei tietysti ole ainoastaan Applen syytä, mutta toivotaan että tilanne korjaantuu mm. päivityksessä mukaan tulevan Bluetoothin audioprofiilin stereotuen myötä.

Näistä puutteista huolimatta (etenkin kesän 3.0 päivityksen jälkeen) iPhone päihittää fiiliksensä puolesta mielestäni mennen tullen Nokian puhelimet, jotka ovat kyllä insinööritaidon näytteitä, mutta käyttöliittymä- ja palvelusuunnittelijat ovat tainneet olla irtisanottujen joukossa. Tai sitten niitä ei koskaan taloon ole eksynytkään.

Mobiilimarkkinointi. Nyt.
Osa 1: Mobiilisuoramainonta
Osa 2: Display-mainonta
Osa 3: Mobiiliwebbisivut

Kuten aiemmissa kirjoitussarjan osissa on jo todettu, kännykkä kanavana on henkilökohtainen, aina mukana, lähes aina päällä ja se on kaksisuuntainen. Tämä kaikki mahdollistaa mobiilikanavan käytön markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa tavalla, johon muut mediat eivät ole pystyneet markkinoijien märissä unissakaan. On hyvä huomata, että tässä yhteydessä pidän markkinointia paljon markkinointiviestintää tai mainontaa laajempana kokonaisuutena. Kotlerin aikanaan kirjaamat totuudet markkinoinnin kilpailukeinoista sisältävät paljon muutakin kuin mitä usein on markkinoijan mielessä päällimmäisenä. Product, price, place ja promotion rallatuksen osaavat kaikki. Settiä on sittemmin jatkanut usempikin asiaan vihkiytynyt akateemikko ja mainosmies.

Kokisin kuitenkin, että usein unohtuu se tärkeä seikka, että tuote, product, on palveluyrityksen tapauksessa saavutettu lopputulos ja enenevissä määrin myös itse palvelutapahtuma ja vielä edelleen koko asiakkuuden elinkaari. Tällaista kokonaisvaltaisen palvelun mallia hyödynnetään toistaiseksi harmittavan vähän. Toisaalta hienoksi homman tekee se, että erottuminen ei ole kovin vaikeaa. Jotta en lähtisi (liikaa) sivupoluille, palataan takaisin mobiilimarkkinointiin.

Mobiilipalvelu ei yksistään ratkaise markkinoijan ja myyjän ongelmia (saati sitten sikainfluenssaa), mutta kombinaatio jossa mobiilipalvelu kytketään saumattomaksi osaksi kokonaispalvelua, on joidenkin mielestä tulevaisuutta. Itse sanoisin, että se on jo nykypäivää. Edetään esimerkkien kautta, joita Suomesta löytyy jo aika paljonkin. Otan kuitenkin sellaisia, jotka ovat omalle kohdalleni sattuneet vailla varsinaista metsästystä. Siis tosielämässä! Oikeastaan hyvin pieni osa näitä kokekmuksia on mobiilia, mutta jotain roolia jokaisessa se kuitenkin näyttelee.

Kuntosaliketju Elixia tarjoaa liittyville jäsenilleen muutaman kerran personal trainerin oman saliohjelman tekemiseksi. Ajanvarauksen jälkeen kännykkään napsahtaa edellisenä päivänä SMS, joka muistuttaa seuraavan päivän ajasta. Itse session lopussa personal trainer kyseli kiinnostusta jatkotunteihin. Vastasin epämääräisesti, että hyötyähän siitä voisi olla. Muutaman viikon kuluttua Elixiasta soitettiin ja kyseltiin miten treenit ovat lähteneet käyntiin. Samalla tarjottiin jatkokertoja saman PT:n kanssa oma-aloitteisesti ja todella miellyttävästi. Melkein sorruin ostamaan, kun ihailin tapaa jolla Elixia tiesi minusta, tarpeistani ja välitti.

Finnairin esimerkin tuntevat monet, joten mainitsen vain lyhyesti, sen ollessa kuitenkin melkoinen tekijä kotimarkkinallamme. Nykyinen mobiililähtöselvityksen ratkaisu lähettää kanta-asiakkaalle automaattisesti ehdotuksen paikasta, johon vastaaminen on nopeaa ja helppoa. Toteutus on kerrassaan loistava, ja usein harmittaakin eniten se, että ulkomaan kentillä ei vastaavaa palvelua voi saada. Finnairin tapauksessa on esimerkillistä kaksisuuntaisuus, jota on mahdollisuus hyödyntää monella muullakin tavalla. Kannattaa lukea kommentti tästä kirjoituksesta, jossa lukijan/teknologiatoimittajan kirjoittama case Golfpisteestä.

Tilasin hetki sitten tuoleja Netanttilasta, ja ne saapuivat postin välityksellä. Kun lähetys oli noudettavissa lähimmästä postista, saapui SMS:nä ilmoitus ja tiedot paketeista. Viestin saaminen iltapäivällä oli niin paljon mukavampaa, jos vertaa tilanteeseen jossa olisin ajellut kotiin ja siellä huomannut että voisinkin noutaa paketit postista. Samaan tyyliin toimii Verkkokauppa.com, joka pitää kännykällä käyttäjän hyvin ajantasalla tilauksen etenemisestä ja noudettavuudesta.

Erilaisen näkökulman asiaan tuo Eat.fi, joka on netissä toimiva ravintolalistauspalvelu. Se julkaistiin hetki sitten iPhonelle sovelluksena, ja pomppasi nopeasti Suomen ilmaisten palveluiden kärkikastiin. Se hakee ravintoloita paikkatiedon perusteella, mahdollistaa haun näppärän rajaamisen ja on helposti käytettävä. Omasta mielestäni suoraan kotimaisten mobiilipalveluiden kärkikaartiin!

Mitä näistä voi oppia? Tärkeimmät asiat ovat mielestäni:

• asiakkaita voi sitouttaa tuotteeseen tai palveluun mobiilipalveluilla
• mobiilipalveluita ei pidä suunnitella omassa hiekkalaatikossa, vaan kytkeä osaksi kokonaiskokemusta
• kaikissa esimerkeissä mobiili toimii osana dialogia, ja on hyvin ajankohtainen ja relevantti.
• esimerkkien tapauksissa viesteillä on tarkoitus ja se helpottaa ihmisten, asiakkaiden, elämää.

Luvassa sarjassa on vielä päivitys alkuperäisen artikkelin nelikenttään nyt läpikäytyjen esimerkkien pohjalta. Matkan varrella on syntynyt muutama ajatus, joilla kokonaiskuvasta saa vielä hieman toimivamman, etenkin mobiilihakupalveluiden osalta. Sen jälkeen sarjaa jatkaa “blogin arki” yksittäisillä caseilla ja muilla sisällöillä.

Rakas päiväkirja, koin sykähdyttäviä hetkiä teknologian parissa tänään. Kahdesti. Kyseisten hetkien katalysaattoreina toimivat helppokäyttöisyys sekä elämyksellisyys. Tunsin, että tänään teknologia on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin ja aidosti tehnyt elämästä helpompaa tai nautittavampaa.

Ensimmäinen kokemus tapahtui elokuvateatterissa. Olin katsomassa Tennispalatsissa Möröt vastaan muukalaiset -leffan ennakkonäytöstä. Kyseessä on siis 3D-teknologialla toteutettu animaatio, jossa katsojat saavat ovelta nokkaansa kolmiulotteisen maailman mahdollistavat kakkulat. Kokemus oli mahtava ja henkeäsalpaava. Olin aidosti vaikuttunut. Leffan jälkeen mietin mitä tulevaisuudessa on luvassa odottaa. Kuulemma jo artistien keikkoja on kuvattu kolmiulotteiseksi. Jään odottamaan ensimmäistä kuvattua 3D-leffaa, montaa vuotta ei varmaankaan tarvitse odottaa. Menen katsomaan sen varmasi, vaikka se olisi Passion of the Christ, Part 2.

Toinen mieleeni jäänyt asia saattaa tuntua pieneltä, mutta minusta sitä ei sovi vähättelemän. Sen havaitsin autossa matkalla kotiin (edellä mainitusta leffasta). Auton kello oli siirtynyt itsestään kesäaikaan. Totisesti! Minulta kesti kolme päivää huomata tämä. Kaikki muut kelloni ovat edelleen talviajassa. Siirtymästä kiittäminen on integroitua navigaattoria (joka normaalisti häviää irrallisille Tomtomeille 6-0). Haluaisin, että jokainen kelloni toimisi samalla tavalla. Ehkä jonain päivänä!?

Parasta näissä molemmissa kokemuksissa oli se, että ne tapahtuivat tänään. Ne eivät olleet mitään epämääräisiä lupauksia ruusuisesta tulevaisuudesta. Tänään!

Itse puhelin mahdollistaa rikkaan sisällön esittämisen, joka onkin omiaan moneen käyttöön. Lisäksi pelin kaltaiset toteutukset onnistuvat hyvin mm. kallistusanturin ansiosta. Ja koska laite on aina verkossa, on kaverille lähettäminen kuin tikkarin varastaminen lapselta. Huonoista ominaisuuksista voit lukea vaikkapa täältä.

Suomessa puhelinten markkinaosuudesta en tiedä, mutta ei se varmasti kovin iso ole. Toisaalta en usko, että iPhonea koskaan pitäisi ajatella markkinoinnissa alustana, joka kattaa koko markkinan. Ennemminkin sille suunnatuilla palveluilla voi tavoittaa tietyn, melko kapean, kohderyhmän hyvin (ainakin jonain päivänä). Siis sitä samaa jengiä joilla on Macin läppärit kahviloissa. :)

Appstoren kautta jaeltavat ilmaiset pikkusoftat ovat toisaalta samantien kansainvälisiä, joten kohderyhmän koko kasvaa kummasti jos palvelu on olennainen muuallakin kuin kotimaassa. Yhteensä Appstoren kautta on asennettu jo nyt paljon softaa puhelimiin, ja senpä takia päivässä Appstore tahkoaa rahaa yli miljoona dollaria. Erottuminen siellä on siis todella tärkeää valtavan tarjonnan takia. Erottumisessa auttaa hyvät käyttäjien palautteet ja toki myös viraaliefekti, kaverilta kaverille jakelu. Jokainen kuitenkin tietää suunnilleen kellä kaverilla iPhone taskussa on ja mistä kyseinen henkilö on kiinnostunut. Ohessa pari esimerkkiä mielenkiintoisista toteutuksista.

Carling

Olutmerkki Carling on tehnyt hauskan “pelin”, jossa iPhonen kallistusanturia hyväksikäyttäen pitää ohjata mutkittelevalla baaritiskillä pintti odottaviin käsiin. Kuitenkin koko homman juju on lopussa, jossa iPhonen ruutu täyttyy pint-näkymällä, jota voi kallistella kuin kaljamukia. Se vaan on niin kivaa jakaa tällaista kaverin kanssa. Hienosti homma on hoidettu, koska linkin voi tosi helposti lähettää kaverille. Tämä on siis puhdasta brändimainontaa, ja keino on hyvin “viraali”, jos tällainen sanamuoto sallitaan. Ohessa ruutukaappauksia.

Ralph Lauren

Vielä pidemmälle homman vie Ralph Lauren. Sekä kevään että syksyn 2009 naisten mallistot julkaistiin selattavaksi iPhone sovelluksella, joka on asennettavissa veloituksetta Appstoren kautta. Sovellus on kerrassaan mahtava ja todella näyttävä. Se sisältää mm. videomateriaalia näytöksestä, backstage-kuvamateriaalia sekä ennenkaikkea jokaisen malliston vaatetuksen mallin päällä helposti selattavassa muodossa (keskimmäinen kuva). Kun kuvaa klikkaa, se aukeaa isoksi, ja päälle saa vielä halutessaan layerin joka kertoo tarkat tiedot mallin päällä olevasta vaatetuksesta hintoineen. Vain osta-nappi puuttuu! Sen sijaan myymälälokaattori sovelluksesta löytyy, joka perustietojen lisäksi mahdollistaa yhdellä napin painalluksella soittamisen valittuun liikkeeseen sekä suoran karttalinkin iPhonen Google-karttaan.

Saitin juju on, että mahdollisimman vähän sisällöstä on heidän itsensä tuottamaa ja ylläpitämää, ja loppu on yhteisöjen varassa. Skittles.com saitilla selaimen ruudun vasempaan yläkulmaan tulee tavallaan sivun päälle isketty navigaatiopalikka, josta eri kokonaisuuksien välillä saa vaihdella. Kun sitä käyttää, saitin taustalla vaihtuu erilaiset meille hyvin monelle tutut palvelut ja nimenomaan niin, että sisältö on Skittles-brändiin liittyvää ja usein myös kuluttajien luomaa. Seuraavassa listassa on elementit, joista saitti koostuu.

• Home -> Youtube Skittles-kanava
• Products -> Oma saitti tuotteista
• Media Videos -> Youtube Skittles-kanava
• Media Pics -> Flickr-kuvat haulla “skittles”
• Chatter -> Twitter haulla “skittles”
• Friends -> Facebookin Skittles-fanisivu
• Contact -> Oma sivu

Hienointa kokonaisuudessa on se, että mikäli käyttäjä on rekisteröitynyt kyseisiin palveluihin niin tämä kirjautuminen on voimassa myös Skittlesin sivuja selaillessa. Esimerkiksi kun klikkaa Friends-osion ja saa Facebookin auki, voi suoraan kertoa fanittavansa Skittlesin tuotteita. Tässä mielestäni piilee koko homman hienous, osallistuminen on tehty todella helpoksi. Oheisissa kuvissa esimerkkejä.

Alunperin myös nyt omana saittina toteutettu tuotesivu oli ulkopuolista sisältöä Wikipediassa, mutta se on nyttemmin poistettu. Saitin julkistus toki herätti joissakin ihmisissä ahdistusta ja poiki paljon kirjoittelua webissä. Niin positiivista kuin negatiivista.

Tällaisen melko rohkean vedon jälkeen on tietysti hyvä kysyä mitä hyötyä tästä oli? Jos ei muuta, niin ainakin aiheesta puhutaan ja sivu saa kävijöitä. Julkaisupäivänään Skittles.com -sivuston liikenne kasvoi 1332%. Sosiaalista mediaa seuraavissa piireissä veikkailaan, että Skittlesin teko jää elämään historiaan esimerkkinä radikaalista tavasta käyttää sosiaalista mediaa sekä tietää loppua perinteiselle ajattelulle yrityksen kotisivuista.

Karttago on julkaissut tutkimuksen omaa myyntiään buustaamaan, jonka mukaan niin netin yleisillä karttoilla kun yrityksen saitilla olevalla karttatiedolla on melkoinen vaikutus ostopäätökseen. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kartta vaikuttaa joskus ostopäätökseen.

Kysyttäessä, miten nettikartan puuttuminen lähimpään myyntipisteeseen vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen, joka neljäs (27 %) ilmoitti jättävänsä erittäin tai melko usein tuotteen ostamatta tai valitsevansa toisen tuotteen tai myyjän.

Karttagon toimitusjohtajan Jukka Salmisen mukaan web-kartalla yrityksen saitilla on suuri merkitys asiakasvirtojen ohjaamisessa. Tässä kohtaa kuitenkin yrityksen tiedote jo itsessään torppaa tämän viestin:

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat ns. yleiskarttapalveluihin, joita tarjoavat Eniro, YTV ja Google. Näitä oli myös käyttänyt parhaimmillaan kolme neljästä kuluttajasta. Kaikkein tyytymättömimpiä vastaajat olivat yritysten tarjoamiin karttapalveluihin.

Muuta ei tarvinne sanoa? Kannattaa muistaa, että sen Googlen kartan saa helposti tuotua osaksi omia sivuja.

Kirjoitussarjassa pureudutaan mobiilimarkkinoinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin ennen kaikkea Suomen näkökulmasta. Aiemmin sarjassa ilmestynyttä:

Mobiilimarkkinointi. Nyt.
Osa 1: Mobiilisuoramainonta
Osa 2: Display-mainonta

Mobiiliwebin piti yleistyä jo kauan sitten, mutta suosion nousu on ollut varmasti monen mielestä hitaampaa kuin toivottiin ja on ennustettu. Uusimman Mobile Media Tracking -tutkimuksen mukaan kolmannes kännykän käyttäjistä on kokeillut selaamista kännykällään ja vain kahdeksaa prosenttia voi pitää aktiivi-käyttäjänä. Se on mielestäni vielä todella vähän.

Syynä pieneen käyttöön esittäisin (ilman tutkimusten tukea) melkoisen heikon tarjonnan, joka osaltaan on seurausta mobiililaitteiden monimuotoisuudesta ja siitä seuraavasta kehittämisen vaikeudesta. Vaikeus taas johtaa korkeisiin kustannuksiin, ja koska käyttäjiä on melko vähän, kehitys ei mene eteenpäin kuten toivottua olisi. Käyttäjän näkökulmasta kännyköiden selaimet ovat pitkään olleet melko hankalia ja pieni ruutu on tehnyt kokemuksesta heikon. Vasta viime aikoina selaimet (esim iPhone ja Nokian uusimmat mallit) alkavat olla sellaisia, että käyttökokemus on riittävä ainakin itselleni todelliseen käyttöön.

Selainten kehittymisestä langattomissa laitteissa seuraa muutakin mielenkiintoista, nimittäin kysymys siitä kuinka pitkään erilliset mobiiliwebbisivut ovat tarpeen tavallisten sivujen rinnalla. Mobiilialan yleinen teema konferensseissa viime vuosina oli “There’s only one Internet”.  Ajatus on edelleen ihan oikea, joskaan ei poista sitä tosiasiaa, että käyttäjällä on erilaiset tarpeet ollessaan ison ruudun ääressä ja liikenteessä. Internet (ja data) on siis sama, mutta hyvän käyttökokemuksen luomiseksi palvelun näkökulma voi olla hyvinkin erilainen.

Tähän liittyy myös valinta: erillinen mobiilisaitti (esimerkiksi yritys.mobi) vai selaimen tunnistus ja automaattinen ohjaus optimoituun sisältöön? Olen ehdottomasti jälkimmäisen kannalta, joskin vaihtoehtona voi toki tarjota myös erillisen saitin. Lähtökohtaisesti jokaisen saitin pitäisi tunnistaa selain, ja mobiiliselaimen ollessa kyseessä pitäisi tarjota kevyempi näkymä sisältöön. Tämän yleistymistä saadaan varmasti vielä odottaa, koska kustannukset ovat monessa tapauksessa paljon enemmän kuin saavutettu hyöty. Mutta esimerkkinä vaikkapa Sonera.fi, joka kännykällä avattuna näyttää ihan samalta kuin isolta ruudulta. Voisin kuvitella, että kännykäoperaattori voisi olla yksi niitä yrityksiä, joiden kannattaisi palvelut tuoda puhelimeen. Sen sijaan nyt mobiilisivuja ei löydy kirveelläkään…

Miten sitten käyttää mobiiliwebbiä hyväksi markkinoinnissa? Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: sivut, joiden tarkoitus itsessään on kerätä liikennettä (Hesari, Digitoday, Facebook yms) niistä, joiden tehtävä on tuotteen tai palvelun markkinointi. Jätän ensimmäisen ryhmän tässä huomiotta, ja keskityn vain jälkimmäiseen. Ikävä kyllä, tästä on paljon vähemmän hyviä esimerkkejä. :) Saitin tavoitehan voi sinänsä olla ihan samanlainen kuin normaalissakin verkossa: se voi palvella asiakkaita tietolähteenä, tarjota mahdollisuuden ostaa tai se voi mahdollistaa langattoman asiakaspalvelun. Oikea tavoite riippuu yrityksestä ja toiminnan laadusta. Pelkkä saitti voi kuitenkin olla keinona riittämätön, koska se pitää myös löytää. Siksi saitin yhdistäminen palvelukokonaisuuteen, jossa osa asioista tarjoillaan suoraan kuluttajan laitteeseen ja osa on passiivisesti haettavissa saitilta saattakin olla paras lähestyminen. Tätä tukee myös se, että mobiilisaitilla on vaikea päästä kuluttajan tietoisuuteen. Esimerkiksi yrityksestä tietoja haettaessa, ei monelle ensisijainen lähtökohta liikkeellä ollessa ole yrityksen saitti, vaan yleinen hakupalvelu (esim. Google, Google Maps, Fonecta yms). Siksi tärkeää onkin olla näkyvillä oikealla tiedolla oikeissa paikoissa eikä vain luottaa sokeasti saittinsa vetovoimaan.

Case Suomen Matkatoimisto m.smt.fi

Suomen Matkatoimisto on alkuvuodesta julkistanut mobiilisaitin m.smt.fi, jota toimisto levittää esimerkillisesti niin kuluttajille kuin yritysmatkustajilleen tekstiviestilinkein varausvahvistuksen yhteydessä. Palvelussa yhdistyy kaksi kokonaisuutta: kohdekaupungin vinkit Tripsay-yhteisöstä sekä matkan tiedot ja aikataulu Amadeus-järjestelmästä. Palvelu on varsin yksinkertainen, ja ehkä juuri siksi onnistunut. SMT osoittaa tällä hyvää esimerkkiä siitä, että vain tuomalla muualta olemassa oleva informaatio sopivasti saataville voidaan saada aikaiseksi hyvä palvelu. Hyvää on myös se, että mukaan ei ole yritetty tunkea kaikkea mahdollista perussaitilta, vaan mobiilisivun suunnitelussa on lähdetty liikkuvan käyttäjän lähtökohdista. Miinusta tulee saitin ulkonäöstä iPhonessa, suunnittelussa on selvästi käytetty Nokian puhelimia lähtökohtana.

Loistavana lisänä palvelussa on saitin alareunassa SMT:n hotline puhelinnumerot, jotka ovat aktiivisia linkkejä ja aloittavat puhelun niin Nokian kännykässä kuin iPhonessa. Hyvää työtä!

Kuten jo mainitsin, monesti mobiiliwebbisivu on hyvä nivoa osaksi kokonaispalvelua eikä vain jättää irralleen ja kuluttajien vahingossa löydettäväksi. Seuraava osa käsittelee mobiilipalveluita, joka nivoo useampaa nyt käsiteltyä kokonaisuutta yhteen. Maallisten kiireiden takia seuraavaa osaa saataneen odottaa muutaman viikon verran.

Verkkopalvelurintamalla twitter on noussuit hauissa kolmossijalle. Mahtaako olla, että aikanaan Jaikun valtaan päätyneet kansalaiset olisivat pikkuhiljaa löytämässä Twitterin salaisuudet mikroblogaamisessa. Etenkin jenkkien suunnalla palvelu on kovassa käytössä, ja jopa yritykset ovat heränneet sen mahdollisuuksiin tunnistaa ja osallistua itsensä ja kuluttajien väliseen dialogiin. Twitter levittää myös monet uutiset ja trendit valtavaa vauhtia.

Mielenkiintoinen toinen palvelu on musiikkipalvelu Spotify, joka edelleen on beta vaiheessa, mutta kutsulla tai rahalla pääsee systeemiä käyttämään myös Suomessa. Homma toimii niin, että koneelle asennetaan pieni softa, jonka kautta “kaikki musiikki maailmassa” on käytössä suoraan. Palvelusta löytyy todella paljon suomalaistakin musiikkia, ja toimivuus on ihan huippuluokkaa. Premium-versio maksaa 9,90€/kk ja mainosrahoitteisen saa ilmaiseksi. Spotify on ehdottomasti tulevaisuuden malli musiikin jakelulle, kunhan vielä jotenkin tehdään mahdolliseksi musiikin ottaminen mukaan iPodissa.

Mielenkiintoinen ilmiö on myös Ylen Abitreenit, josta on muodostunut mitä ilmeisimmin melkoinen hermokeskus YO-kirjoitusten yhteyteen. Ennen kirjoituksia siellä oli treeniosio, nyt palveluun päivittyy oikeat vastaukset sekä Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoiden vastauksia eri tehtäviin sekä keskustelupalstat käyttäjille. Mielenkiintoinen kokonaisuus!

Viikon yhdeksän kovinta nousijaa olivat:

1. mikkosten maailma (750%)
2. timo ta mikkonen (450%)
3. twitter (350%)
4. abitreenit (350%)
5. tps (50%)
6. kodin ykkönen (50%)
7. äkkilähdöt (40%)
8. vauva (40%)
9. spotify (40%)